Chapter 52

Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi,

kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon".

Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.

Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.

Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.

Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.

Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.

Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:

"Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä".

Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.

Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.